Mitä tulevaisuudessa syödään ja kuinka yritykset voivat ennakoida kulutustrendien muutoksiin?

Kenelläkään meistä ei liene kristallipalloa, josta voisi kurkistaa faktoja tulevaisuudesta, mutta jotain ennakointia tulevasta voimme silti tehdä. Tulevaisuuden ruoankulutukseen ja kuluttajien käyttäytymiseen liittyviä teemoja käsiteltiin Food Baitin ja Blue Products – projektien kevään toisessa työpajakokonaisuudessa 11.4. Seinäjoella ravintola Prikassa.

Rautaisannoksen tietoutta kuluttajaymmärryksen saloihin lähes 30 kuulijalle toi Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta research & concepting manager Laura Forsman, jonka esityksessä päästiin käsiksi mm. heikkoihin signaaleihin ja kestävään kehitykseen. Mitä kuluttajaymmärrys sitten oikein on ja miksi sillä on väliä pohdittaessa esimerkiksi elintarvikkeiden tuotekehitystä? Kuinka tätä kuluttajaymmärrystä tuotetaan?

Kuluttajaymmärryksen avulla yritys voi ymmärtää aidosti pintaa syvemmältä miksi kuluttaja haluaa ostaa tuotteen tai palvelun. Ostopäätöstä kun voi ohjata kuluttajan tarpeet, kokemukset, mutta myös uskomukset ja asenteet – tietenkin sen tosiasian lisäksi, että hänellä on esimerkiksi nälkä ja haluaa välipalan. Kuluttajaymmärrys on myös aina tilanne- ja kohderyhmäsidonnaista ja kattaa monia eri tasoja aina tunteista sosiaalisiin merkityksiin.

Kuluttajaymmärrystä tuotetaan monenlaisilla laadullisilla ja määrällisillä menetelmillä, ja yksi muoto tiedon tuottamiseen on myös projekteissamme tehtävä työpajatoiminta yhdessä yritysten, asiantuntijoiden ja kuluttajien kanssa aistivaraisten arviointien merkeissä eri tuotekehitysprosessin vaiheissa. Tutkimuksia voidaan tehdä monenlaisia, mutta se vaatii yrityksessä myös tulosten hyödyntämissuunnitelman ja analyysin. Mitä esimerkiksi tietyt nousevat ilmiöt tarkoittavat juuri omalle kohderyhmälle? Pitääkö ja kannattaako niihin reagoida juuri oman tuotevalikoiman muutoksilla?

Työpajan aistinvaraisissa arvioinneissa olivat tällä kertaa mukana gluteenittomat siemenleivät, kotimaiset ruokaöljyt, nyhtöliha, kalapihvit, maustetut vedet ja kaurajuoma. Keskustelua tuotteista nousi pienryhmissä runsaasti ja arvokkaita näkemyksiä kirjattiin tarkempiin yrityskeskuisteluihin jatkotyöstettäväksi. Miellyttävyysarviointeja ja kuvauksia tuotteista koostetaan ja esimerkkejä päivitetään sivuille lähiaikoina.

Toukokuussa kevään viimeisessä työpajassa saammekin lautasille arviointiin jo lähempänä tuotelanseerausta olevia tuotteita sekä jatko-osan aistinvaraisen arvioinnin näkökulmista. Lämpimästi tervetuloa mukaan myös silloin!