Food Bait | Ruokavalintoja kaikilla aisteilla
1326
post-template-default,single,single-post,postid-1326,single-format-standard,ajax_fade,page_not_loaded,,select-theme-ver-3.5.2,wpb-js-composer js-comp-ver-5.0.1,vc_responsive

Ruokavalintoja kaikilla aisteilla

Aurinkoisessa Turussa kokoontui maaliskuun alussa suuri joukko elintarvikealan asiantuntijoita ja yrittäjiä Innotori-projektin järjestämään Arkiruoka murroksessa –tilaisuuteen kuulemaan, miten kuluttajaymmärrystä tuotetaan ja hyödynnetään liiketoiminnan kehittämiseen. Lähes 70 osallistujaa sai iltapäivän puheenvuorojen ja case-esimerkkien lisäksi myös konkreettisen kosketuksen kuluttajaymmärryksen soveltamiseen oman liiketoiminnan tarpeisiin harjoitustehtävän avulla.

Päivän aikana saatiin katsaus uuteen tutkittuun tietoon kuluttajien arkiruuan ja –ruokailun makuihin liittyvistä odotuksista. Uunituoreen tutkimuksen suomalaisten kuluttajien joukossa toteutti Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus.

Miten kuluttajaymmärrystä hyödynnetään ruokakaupan tarjooman kehittämisessä
Kuluttajaymmärrys auttaa hahmottamaan mitä ja minkälaista tuotetta kuluttajat haluavat ostaa – ja tärkein lähtökohta tälle on selvittää miksi. Kaupan alan näkökulman tilaisuuteen toi SOK:n kuluttajatiedon ja –ymmärryksen analyytikko Rami Paasovaara. Hänen puheenvuorossaan ilmeni laaja kirjo menetelmiä, jonka pohjalta valikoimapäätöksiä tehdään. Asiakastyytyväisyystutkimukset ja asiakaspaneelit, profiili- ja laadulliset tutkimukset kuluttajan tai ilmiön ymmärtämiseen, sekä tietenkin vallitsevien trendien havainnointi ovat asiakkuusanalytiikan ja myynnin seuraamisen ohella tärkeimpiä työkaluja.

Oleellista on tietyn asiakasryhmän tärkeiden tarpeiden havaitseminen: vaikka jonkun tuotteen myynti ei olisi kovin suurta, se voi olla kohderyhmälle merkityksellinen. Kaupan on tarjottava tarpeeksi erilaisia vaihtoehtoja ja myös parhaiten erilaisiin asiakastarpeisiin osuvia tuotteita, mikä johtaa kauppojen erilaisiin valikoimien optimointeihin. Hylly voi näyttää toisella puolella Suomea hyvinkin erilaiselta. Vaihtoehtojen tulee myös erottua selkeästi, jotta asiakkaan on helppo hahmottaa tarjonta ja ostaa.

Kulutuksen valtatrendeinä ja myös kaupan hyllyyn vaikuttavina muutostekijöinä katsotaan tällä hetkellä olevan aitous, luonnollisuus, kotimaisuus, paikallisuus, alkuperä, hyvinvointi, yksilöllisyys, eettisyys, ekologisuus, vastuullisuus, sosiaalinen kanssakäyminen ja helppous. Vegebuumi näkyy kaupassa kasvisruoan myynnin kasvuna kaikissa ikä- ja sukupuoliryhmissä. Samalla kotimaisesta kalasta ennustetaan seuraavaa trendituotetta. Helppous ja heti syötävyys ovat edelleen kuluttajien ostopäätöksissä nousevassa suunnassa.

Uutta tutkittua tietoa kuluttajien arkiruokailun makuodotuksista
Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen Terhi Pohjanheimo kertoi tuoreen tutkimuksen tuloksia kuluttajien arkiruokailun makuodotuksista.  Tutkimuksen taustalla on kuluttajien kiinnostus mm. lihankorvaajiin, joiden käytön ehtona kuluttajilla on, että ne ovat hyvänmakuisia ja helppokäyttöisiä. Mutta se, mikä on se hyvänmakuinen tuote ja mitkä ovat tuttujen arkiruokien hyviä ominaisuuksia, on selvitettävissä tutkimuksella.

Uusien kestävien ruokaratkaisujen kehittämiseen tarvitaan uutta konkreettisempaa ja aistilähtöistä ymmärrystä kuluttajien arkiruokakokemuksista ja tähän tarpeeseen Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksella on ratkaisun avaimet. Kuten SOK:n Paasovaaran puheenvuorossa jo ilmeni, arkiruokailuun tarjolla oleva tuoterepertuaari on muutoksessa: mm. maitotaloustuotteita korvaavien vegaanituotteiden menekin kehitys on vuodesta 2017 vuoteen 2018 kasvanut 30%. Mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa elintarvikekehityksen parissa työskenteleville tai toisaalta kotikokkaajille?

Arkipäivän ruoanlaitto tarkoittaa toisille hektisiä minuutteja – toiset ehtivät kokkailemaan ajan kanssa myös arkena. Tutkimusten mukaan ruoan valmistukseen käytetään arkena aikaa keskimäärin 31 minuuttia. Näin ollen tarvitaan nopeita ratkaisuja ruoanlaittoon, mutta kuitenkin niin, että pääsee kokkailun tuntuun ja tekee ruokaa silti itse. Arkisyömisen tulee olla helppoa, yksinkertaista, edullista ja samalla tarjota miellyttäviä kokemuksia kaikille aisteille.

Mitä kuluttajien kotona sitten tapahtuu ja mitä kuluttaja eri aisteillaan siellä kokee?  Vaikka ruoanlaittoon on lyhyt aika, ruoanlaitto ja sen tuoma kokemus tekee meidät onnelliseksi, rentoutuneeksi ja rauhalliseksi. Kokemukseen arkiruokailusta liitetään perhe, mutta myös erilaiset näytöt (TV, ipad, kännykkä) ja luonnollisesti myös raaka-aineet ja ruoanlaitosta syntyvät hajut, ruokailuvälineiden kilinä ja toisten kanssa keskustelu.

Jokainen tuotekokemus syntyy näkö-, kuulo-, maku- haju- ja tuntoaistimusten yhteisvaikutuksena ja sitä arvioidaan niiden aiheuttamien  ajatusten ja tunteiden perusteella.

Arkiruokatutkimuksessa tutkimuskohteeksi valittiin jauheliharuoat, jotka ovat arjen ruoanlaiton perinteikkäitä peruspilareita ja jauheliha on yksi käytetyimpiä raaka-aineita arkiruokien joukossa. Tärkeimpiä tarpeita, joihin jauheliharuoat kuluttajien arjessa vastaavat ovat niiden sopivuus kaikille, niiden antama mielihyvä, luotettavuus, ravitsevuus ja että ne tyrehdyttävät nälän/janon. Suomalaiset ovat kuitenkin kiinnostuneita korvaamaan lihan arjessaan, ja 37% suomalaisista sanoo syövänsä silloin tällöin kasviruokaa ja korvaavansa lihaa kalalla ja kasviksilla. 20% korvaa lihaa muilla proteiinipitoisilla tuotteilla ja lihaa korvaavien proteiinituotteiden käytön arvioidaan tuplaantuvan vuodessa. Lihan kuluttajat ovat vähentyneet, erityisesti nuorissa, mutta kulutusluvuissa se ei vielä suuresti näy: liha ja lihatuotteet ovat edelleen isossa osassa kuluttajien ruokavalinnoissa. Trendi on kuitenkin nähtävissä, sillä 40% kuluttajista kokee vähentäneensä lihan kulutustaan kuluneen puolen vuoden aikana ja 49% suunnittelee vähentävänsä. Päätöstä perusteltaessa kuluttajille tärkeitä tekijöitä ovat ympäristövaikutukset, eläinten hyvinvointi ja makumieltymykset.

Lihan korvaajaksi hyväksytään ensisijaisesti kala ja erilaiset pavut, Nyhtökaura, Härkis, soijarouhe ja kaura. Muita vaihtoehtoisia sopivia raaka-aineita vastaajien mielestä ovat tofu, herne, Muru, Mifu-jauhis, quorn ja hyvin vähäisellä määrin Sirkkis.

Miten muutamme ruokailutottumuksia ja kuluttajien mieltymyksiä?
Ilmastoystävälliseen ruokavalioon pääseminen edellyttää isoa muutosta länsimaisten ihmisten ruokailutottumuksissa. Kun tällä hetkellä puolet kyselyyn vastaajista tarttuu juuri jauhelihaan joka viikko, ilmastoystävällisempään ruokavalioon pääsemiseksi tavoitteena olisi vähentää 50%-60% lihan ja maidon osuutta ruokavaliossa ja lisätä yli 100% kasviksia, hedelmiä, viljaa ja pähkinöitä/siemeniä. Ruokakäyttäytymisen muuttaminen on vaativa tehtävä, koska suhteemme ruokaan on monimutkainen.  Ruokakokemukseen vaikuttaa niin aistimukset, kulttuuri ja yksilö itsessään. Moniaistisesta ruokakokemuksesta ja kuluttajaymmärryksestä seminaarissa alustuksen piti Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen Laura Forsman. Oleellista hänen mukaansa on ymmärtää ja huomioida ruoka- ja ruokailukokemus kokonaisvaltaisesti. Kuluttajaymmärryksellä löydetään tuotteen funktionaaliset, emotionaaliset ja sosiaaliset roolit. FFF:llä on käytössä termi aisti-insgiht, koska asiakaskokemusten aistilähtöinen kartoitus tuottaa tulokseksi uudenlaista ”aisti-insgihteja”. Näin voidaan osaltaan selvittää, mitkä aistiärsykkeet ajavat kuluttajien mieltymyksiä ja valintoja.

Tähän kokonaisuuteen ratkaisuna Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksella on kehitetty Sensory MindMap, joka on moniaistinen menetelmä uusien elintarvikkeiden kuluttaja- ja aistilähtöiseen konseptointiin ja kehitykseen. Menetelmää voi hyödyntää kolmella tavalla: ymmärryksen parantamiseen kuluttajien aistikokemuksesta kehitettävästä tuotteesta, käyttämällä tuoteideoinnin lähtökohtana ottamalla huomioon kuluttajille varmasti tärkeimmät aistimukset, sekä testaamalla ja vertailemalla tuotekehitysversioita kuluttajien asettamiin kriteereihin tuotteen aistiominaisuuksista.  Sensory MindMapit ovat kuvauksia kuluttajille tärkeiden arkiruokien parhaista kokemuksista eli ne kuvaavat niitä tekijöitä, jotka tekevät tuotteesta kuluttajille tärkeän ja miellyttävän.

Jos olet kiinnostunut kehittämään omia tuotteitasi kuluttajien tarpeiden ja aistimieltymysten perusteella, ota yhteyttä Flavorian Aistilaan, www.aistila.fi

 

Ei kommentteja

Valitettavasti kommentteja ei voi juuri nyt jättää.