Food Bait | Why, How, What? Varför, Hur, Vad? – Työpajat Vaasassa 29.-30.1.2018
535
post-template-default,single,single-post,postid-535,single-format-standard,ajax_fade,page_not_loaded,,select-theme-ver-3.5.2,wpb-js-composer js-comp-ver-5.0.1,vc_responsive

Why, How, What? Varför, Hur, Vad? – Työpajat Vaasassa 29.-30.1.2018

Näihin ”kultaisen kehän” kysymyksiin voisi hyvin tiivistää kahden päivän ydinajatuksen työpajoista, joissa perehdyttiin tuote- ja palvelukonseptointiin erityisesti elintarvikeyritysten näkökulmasta. Turun yliopiston, Uumajan yliopiston ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun Food Bait ja Blue products – hankkeiden yhteistyönä järjestetyt intensiiviset koulutuspäivät keräsivät Vaasan Loftetiin 29.-30.1.2018 parikymmentä osallistujaa erilaisista yrityksistä ja organisaatioista: kalastajia, ravintoloitsijoita, elintarvikkeita jalostavia yrityksiä, ruokaharrastajia ja tutkijoita.

Päivien aikana vedettiin yhteen jo syksyllä 2017 Uumajassa ja Seinäjoella testatut konseptinkehitystyöpajat, mutta tällä kertaa ruotsinkieliselle kohderyhmälle Suomessa. Teemoina työpajapäivissä olivat tuote- tai palvelukonseptin analysointi ja kehittäminen, ja päivien ohjelmasta vastaivat Uumajan yliopiston Julia Berggren ja Björn Noren. Brändistrategian asiantuntijana vierailijana oli puhumassa Rasmus Östman Genero Oy:stä. Inspiraatiota oman toiminnan esittelyn kautta aloituspäivään toi villiruokakokki Ossi Paloneva, joka on tuttu mm. ravintoloista Villd ja Egg. Ossi on työskennellyt myös mm. Muru, A21 Dining –ravintoloissa, mutta keskittyy nyt ruokakehittäjänä ekologiseen ja tulevaisuuden ruokaan.

”Det viktigaste är att varje dag leva upp till förväntningarna”

Vad är ert varför?
Osallistujat pohtivat ja analysoivat pienryhmissä mm. tuote- ja palvelukonseptejaan eri näkökulmista. Testasimme myös erilaisia ideointimenetelmiä, kuinka omaa tuotetta ja sen kehittämistä voisi lähestyä odottamattomien mielikuvien ja sana-assosiaatioiden kautta. Yrittäjät saivat monipuolisen kattauksen näkökulmia ryhmätyöskentelyssä ruokaharrastajilta ja alan kehittäjiltä.

Kaiken kaikkiaan elämme mielenkiintoista aikaa, kuten Ossi Paloneva kuvasi: kaikki tapahtuu aika nopeasti. Vegaanibuumi, ekologisuus ja trendit yleensä muuttuvat nopeasti, ja uusia tuotteita kehitetään ruokataloissa jatkuvasti. Sykli kiihtyy ja joidenkin tuotteiden elinkaari voi olla hyvinkin lyhyt. Dieettiruoat ja erikoisruokavaliot näyttelevät yhä isompaa roolia arjen tarjonnassa. Yksittäisen yrityksen kannalta tärkeintä kuitenkin on, että kaikki palvelun ja tuotteen osat kertovat samaa tarinaa ja tukevat kokonaisuutta. Helposti tunnistettava ja oikean mielikuvan luova tuote vaatii yhä enemmän töitä. Yksi megatrendi on paikallisuus. Pohdittavana oli mm. miten brändätä suomalainen silakka. Norjalaisen lohen tuntevat kaikki, mutta miten käy silakan? Miten voisimme luoda niin asenteellista kuin taloudellista arvonnousua silakalle? Miten toimisi kotimainen versio fish&chips –annoksesta tai miten 0-waste-ajatus toimisi kalatuotteiden markkinoinnissa? Tarvetta nähtiin mm. kotimaisille vähän hyödynnetyille kaloille kehitetystä kastikkeesta. Lohikaloille lisukkeita on, mutta ei vielä vakiintunutta kastiketta mm. ahvenille, lahnoille tai särkikaloille.

Uumajan yliopiston Björn Norén opasti hyödyntämään Service Safaria oman palvelutuotteen kehittämiseen. Kotiläksyksi osallistujille tulikin syventää päivän aikana läpikäytyjä teemoja ja tarkastella analyyttisesti oman palvelupolun vaiheet. Ryhmäkeskustelussa nousi esiin esimerkiksi perinteiden ja historian vaikutus tuotteiden olemassaoloon, kehittämiseen ja yrittäjän mahdollisuuksiin tehdä tuotekehitystä.

Julia Berrgren esitteli “Kukkamallin”, Produktblomman, jonka metodin avulla pystyi visualisoimaan ja kokoamaan oman tuotteensa tai palvelun kokonaisuuden. Kukan ytimestä aina erilaisiin terälehtiin asti koottavat tiedot auttavat jäsentämään tuotekokonaisuuteen vaadittavia huomioitavia asioita.

Mat in kontext – ostammeko tuotteita vai elämyksiä?

Työpajojen toisena päivänä jatkettiin konseptin kehittämisessä Julian ja Björnin ohjauksessa mm. kukkamallin jatkotyöstämiellä. Päivän teemoina olivat sisältöanalyysi ja sisältökehittely.

”Mat in kontext” oli aamupäivän ensimmäinen osuus, jossa käytiin läpi mm. miten ruokailutilanteen rakenne eli odotukset ruokailusta, itse ruokailutilanne ja sitä seuraava reflektointi olisi huomioitava. Osatekijöinä kokemuksen luomiseen ovat fyysinen ympäristö, sosiaalinen ympäristö, ruoka ja juoma, sekä loppuarviointi. Ostammeko kuluttajina siis vain tuotetta, vai kokonaisvaltaista elämystä ja miten siihen voisi vaikuttaa huomioimalla palvelun kaikki osaset?

Inspiraatiopuheena seurasimme uumajalaisen yrittäjän Jörgen Engdahlin tarinan video-tervehdyksenä. Puheenvuorossaan hän nosti esiin ravintolan näkökulmasta ajatuksia mm. jaetun ruokakokemuksen luomisesta ja ravintolan merkityksestä yhteisössä. Iltapäivällä Generon Rasmus Östäman jatkoi ajatusten herättelyä liiketoimintastrategiasta korostaen asiakkaiden kuuntelun ja tuntemisen merkitystä.
Päivien anti tunnelmallisessa Loftetissa oli tiivis ja antoi osallistuville yrittäjille varmasti monenlaista työstettävää vielä kotimatkallekin. Suomalais-ruotsalainen korkeakouluyhteistyö ei myöskään pääty tähän, vaan kevään aikana tuotekehitystyöpajat jatkavat niin Seinäjoella suomeksi kuin Vaasassa ruotsiksi. Jos monipuolinen kuluttajanäkökulmaa tarjoava tuotekehitysprosessi kiinnostaa, lähde mukaamme kohti kesällä ja syksyllä tapahtuvia tuotelanseerauksia!

Take a bite of development @ Food Bait!

Ei kommentteja

Lähetä kommentti