Food Bait | FBS Brunch osui makuhermoon ja tarjosi tietoa
1342
post-template-default,single,single-post,postid-1342,single-format-standard,ajax_fade,page_not_loaded,,select-theme-ver-3.5.2,wpb-js-composer js-comp-ver-5.0.1,vc_responsive

FBS Brunch osui makuhermoon ja tarjosi tietoa

Food Business Summit -tapahtuman uudistunut toteutusmuoto oli onnistunut ja herkullinen – ainakin keskiviikon 27.3. FBS Brunchin osallistujien ja toteuttajien kokemusten perusteella.  Ruoka ja asiaohjelma lomittivat toisiaan sulassa sovussa, joista saapui nauttimaan yli kolmekymmentä ruoka-alan asiantuntijaa ja yrittäjää aamupäivän aikana. Food Bait –projekti toteutti tilaisuuden sisällön ja annokset loihti Juurella-ravintola Jani Unkerin johdolla. Brunssin asiantuntijoina puhuivat elintarviketutkimuksen professori Anu Hopia Turun yliopistosta kertoen Food Bait-projektin toimintamallista, ja yrittäjä Tiina Kujala projektikumppanuudesta. Keynote-puheenvuoron piti johtaja Janne Saarikko Founder Institute Finlandista.

Miten saada tehot irti asiantuntijoista tuotteesi parantamiseksi?
Pienempien yritysten mahdollisuudet panostaa tuotekehitykseen ovat tunnetusti rajalliset. Toisaalta tulevaisuuden kilpailukyky ja menestys niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin edellyttävät entistä tehokkaampaa tiedon hyödyntämistä omassa liiketoiminnassa. Se, miten yritys voisi entistä paremmin hyödyntää jo olemassa olevia asiantuntijaverkostoja ja miten muut ovat sen tehneet selvisi ainakin osaltaan brunssin esityksissä.

Janne Saarikko Founder Institute Finlandista esitti menestyksen kaavat ruokaekosysteemin kansainväliseen menestykseen. Viennin edellytyksiä ovat maksajalle (eli kuluttajalle) tehdyt tuotteet, tuotteistaminen, globaali vertailu ja digitaalinen distruptio. Mitä tämä sitten käytännössä voisi tarkoittaa?  Tuotteistamisessa suomalaiset elintarvikkeet ryömivät Saarikon mukaan vielä kaukana pohjoismaisiinkin naapureihimme vertailtaessa. Sen suhteen kuitenkin ollaan menty parempaan suuntaan ja uusien kansainvälisten ruokatuotteiden ja –konseptien lisääntyessä tahtia on hyvä parantaa.

Kuluttajanäkökulman huomioiminen ja kuluttajaymmärryksen lisääminen ovat avaintekijöitä, jota myös Food Bait-projektissa on erilaisien työpajatoimintojen myötä tutkittu yrittäjien testituotteista. Saarikon mukaan myös ei enää riitä, että tuote olisi paras suomalainen tuote, sillä vertailukohtia siihen tulee jatkuvasti niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tuotteen tavoitteena tulisi olla joko globaalisti paras, tai vaihtoehtoisesti positiosta riippuen, lokaalisti paras. Jos sinulla on kulmakunnan paras purilainen, se voi olla toiminnan kannalta jo tarpeeksi hyvä tavoitetila. (kunnes tulee apajille tulee se uusi kilpailija..).

Kuluttajilla on myös valinnoissaan taustalla aina primääritarpeet ja priorisointi menee useasti  vaihtoehtojen ”maku, terveys, ympäristö, nälänhätä” –akselilla. Ensisijaisesti ihminen haluaa hyvää ja maistuvaa ruokaa. Valintatekijä ei yleensä ensimmäiseksi ole ”suomalaista ruokaa” tai ”kestävän kehityksen kannalta paras vaihtoehto”, jos kuluttajalta kysyy mitä vaikkapa perjantai-iltana syötäisiin. Ne tulevat päätöstilanteissa argumentteina sitten, kun on perusajatus siitä mitä haluaisi syödä on tehty, ja valinnanvaihtoehto on esimerkiksi kahden eri tuotteen välillä. Mutta se, mitä se hyvä ja maistuva ruoka sitten kuluttajalle aina tarkoittaa, voidaan selvittää tarkemmalla analyysilla, josta voit lukea lisää esimerkiksi täältä jutusta.

Videotallenteet tapahtumasta katseltavissa huhtikuussa
FBS Brunssin kaikki esitykset ja lyhyt kooste tapahtuman tunnelmista julkaistaan Food Baitin sivuilla videoina huhtikuun aikana. Voit kuunnella ja katsella silloin lisää ajatuksia ruokaekosysteemin menestyksen kaavoista!

Mutta mitä kuulijat olivat tästä kaikesta mieltä?
Brunssilla pöytäryhmittäin käytiin vilkasta keskustelua puhujien eri aiheista ja siitä, mitkä tekijät edistävät tai estävät ruokainnovaatioiden ja myös ruokaviennin syntymistä alueella. Seamkin YAMK-koulutuspäällikkö Anne-Maria Aho veti yhteen pöytäkunnissa käytyä keskustelua tapahtumassa ja koosti aiheista yhteenvedon:

Haasteita
Elintarvikealan innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan kehittämisen merkittävimpinä esteinä pidettiin kaupallistamisprosessin haasteita, lainsäädännöllisiä ja taloudellisia rajoitteita sekä alueen elinkeinorakennetta.

Kaupallistaminen koetaan vaikeaksi sekä brändien kehittämisen että kaupan valikoimiin pääsyn suhteen.   Toisaalta esim. kotimaisten ravintoloiden tilausvolyymit ovat pieniä ja tilausjärjestelmien käyttäminen ei ole systemaattista.  Ravintolat ovat kooltaan pieniä, joiden keittiömestarit eivät muista tai ehdi käyttää sähköistä tilausjärjestelmää. Pienet toimijat kokevat tuotekehitykseen tarvittavan rahoituksen vaikeutena siirryttäessä tuottajasta jalostajaksi.

Elintarvikelainsäädäntöä pidetään jossain määrin liian tiukkana, esim. tuotenimien kohdalla. Lisäksi esiin tulivat alueelliset erot lainsäädännön tulkinnoissa ja viranomaisten näkökantoja pidettiin vaihtelevina esim. raaka-aineiden testauksista.

Alueen elinkeinorakenteen haasteena pidettiin keskisuurten yritysten vähäistä määrää, sillä ne voisivat toimia hyvinä malleina brändiosaamisesta. Yleisesti voidaan todeta, että yritykset yrittävät tehdä kaiken yksin osaamatta verkostoitua ja fokusoida tekemistään.  Lisäksi resurssien riittämättömyys on ongelma pienyrittäjän arjessa.

Kehittämisideoita

Verkostoitumiseen ja yhteistyöhön liittyvät tekijät koettiin olevan erityisen merkityksellisiä ruokainnovaatioiden ja uuden liiketoiminnan synnyttämisessä.  Lisäksi kaivattiin yhteisiä toiminta-alustoja, yhteisiä tilausjärjestelmiä ja jakelukanavia.  Yhtenä tärkeänä tekijänä on yrittäjien osaaminen, avoin asenne ja luottamus omaan toimintaan.

Yhteistyön parantamisen keinoina esitettiin mm. start-up-yrityksien matalan kynnyksen vertaistukiverkostoa ja eri toimialojen välistä yhteistyötä (esim. ruoka- ja matkailuala).  Myös isojen ja pienten yritysten välistä yhteistyötä pidettiin tärkeänä, esimerkiksi viennin edistämisessä iso luotettava yhteistyöyritys voisi luoda luottamusta ja uskottavuutta vientiään aloittavalle pk-yritykselle. Food service –sektorille pääsy edellyttää isoja volyymeja, missä verkostoituminen alan isojen yritysten kanssa auttaa.

Haasteena yhteisten alustojen kehittämisessä nähtiin kuitenkin esim. kustannusten jakaminen ja mahdollinen kilpailijoiden mukanaolo. Toimiva yhteistyöalusta edellyttää fyysisiä tiloja, joustavuutta ja selkeää yhteistä tahtotilaa.

Yhteisten järjestelmien kehittämistä pidettiin tärkeänä, mutta haasteellisena, esimerkiksi logistiikkaa pidettiin ongelmallisena pientuottajien lähiruuan tilausjärjestelmässä. Yhtenä kehittämismuotona esitettiin vientiverkostoa, jonka muodostaisivat yksi veturiyritys ja pienet yritykset yhdessä. Myös usean yrityksen yhteisen brändin, myynnin ja markkinoinnin kehittäminen voisi edistää uuden liiketoiminnan syntymistä.

Osaaminen kehittämisessä on tärkeää tunnistaa oma osaaminen, mutta antaa myös arvoa ulkopuolisille osaajille, jotka voivat tuoda mukanaan uusia ideoita ja ratkaisuja. Yritykset kaipaavat tukea tai yhteistyötä toiminnan aloitusvaiheen tutkimusten tekemiseen, esimerkiksi tarkastuksiin, mittauksiin ja laboratoriotesteihin. Lisäksi tarvitaan osaamista uutuustuotteiden tunnetuksi tekemiseen, esim. maistatuksien järjestämiseen ja sosiaalisen median kanavien käyttämiseen.

Yhtenä keskeisenä kehittämistä tukevana seikkana on yrittäjän oma asenne ja rohkeus verkostoitua ja etsiä apua. Tarvitaan avoimuutta ja riskinottokykyä.  Elintarvikealla kaivataan suomalaisen ruokakulttuurin parempaa arvostamista. Tulevaisuudessa on tärkeää tiedostaa globaalit trendit, ymmärtää kuluttajatarpeita entistä paremmin ja päästä eroon ”kotikutoisuudesta”.

Tämän tilaisuudent tarjonnasta on hyvä ammentaa ajatuksia tulevien kehittämisprojektien ja ideoiden rikastamiseen. Kiitos kaikille osallistujille hyvistä keskusteluista!

Ei kommentteja

Valitettavasti kommentteja ei voi juuri nyt jättää.